Jätehuolto, asumisessa syntyvät lietteet

Asumisessa syntyvät lietteet

Asumisessa syntyvät lietteet

Saostuskaivon ja umpisäiliön tyhjennykset tilataan jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä kuljettajalta, jos kiinteistö ei kuulu viemäriverkkoon. Kunta järjestää lietteiden käsittelyn ja ohjaa lietteiden jätehuoltoa.

Lietteen asianmukainen käsittely

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöllä syntyvä jätevesi käsitellään sen omassa käsittelyjärjestelmässä. Se voi koostua saostussäiliöstä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden yhdistelmästä. Järjestelmään kertyvä liete ja jätevesi tyhjennetään ja toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.

Asianmukaisilla tyhjennyksillä ja käsittelyllä varmistetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittoja. Kiinteistön käsittelyjärjestelmän toimintakuntokaan ei tällöin heikkene ennenaikaisesti.

Vähimmäistyhjennysvälit

Saostussäiliöiden (sakokaivo) ja pienpuhdistamojen lietteet on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa. Järjestelmän täyttymishälyttimien toiminta on tarkistettava vähintään vuosittain.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen tyhjennyksistä, järjestelmän tarkastuksista ja huolloista. Tyhjennysvälit ja täyttymishälyttimien toiminnan tarkistaminen on määritetty jätehuoltomääräyksissä. Tyhjennykset on tehtävä useammin, jos niin ohjeistetaan jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttöohjeessa.

Kiinteistön ollessa kokonaan käyttämätön kalenterivuoden ajan saostus- tai umpisäiliötä tai muuta lietesäiliötä ei tarvitse tyhjentää. Tällöin asiasta on ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle.

Tyhjennyksen tilaaminen ja laskutus

Kiinteistön haltija sopii saostus- tai umpisäiliön tyhjentämisestä jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Yrityksen tulee olla hyväksyttynä Ely-keskuksen jätehuoltorekisteriin. Kuljettajan on toimitettava lietteet kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan, jotta ne puhdistetaan asianmukaisesti.

Kuljetusyritys laskuttaa tyhjennys-, kuljetus- ja käsittelykustannukset kiinteistön haltijalta. Jätteenkäsittelyn osuus laskusta määräytyy käsittelypaikan eli jätevedenpuhdistamon vastaanottomaksujen perusteella.

Lista alueella aktiivisesti toimivista kuljetusyrityksistä (pdf)

Lietesäiliön tyhjentämättä jättämisestä on ilmoitettava

Kiinteistön ollessa kokonaan käyttämätön kalenterivuoden ajan saostus- tai umpisäiliötä tai muuta lietesäiliötä ei tarvitse tyhjentää. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitus tehdään vuosittain.

Ilmoitusten avulla jätehuoltoviranomainen seuraa jätehuollon järjestämistä alueella. Huomaathan, että vakinaisesti asuttujen ja käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen saostussäiliöt (sakokaivot) on tyhjennettävä vuosittain ja umpisäiliöt tarvittaessa. Vain kokonaan käyttämättömän kiinteistön lietesäiliön saa jättää tyhjentämättä.

Lietteen omatoiminen käsittely

Asumislietteiden omatoiminen käsittely lannoitustarkoituksessa on sallittu kiinteistöille, joilla on omassa hallinnassa olevaa peltoa. Lietteet voi tyhjentää itse, mikäli käytössä on siihen soveltuva kalusto. Liete on ehdottomasti hygienisoitava ennen peltoon levitystä. Omien lietteiden lisäksi saa käsitellä enintään neljän lähinaapurin lietteet. Omatoimisesta lietteiden käsittelystä on ilmoitettava etukäteen jätehuoltoviranomaiselle.

Ilmoitus omien taikka omien ja naapurikiinteistöjen asumisessa syntyneiden lietteiden omatoimisesta käsittelystä tehdään vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen jätehuoltoviranomaiselle. Se välittää tiedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarvittaessa ohjeistaa käsittelyssä tai kieltää sen. Ilmoituslomake löytyy Asiointi ja lomakkeet -sivulta.

Lietteiden omatoimisessa käsittelyssä on huomioitava:

  • liete hygienisoidaan kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen peltoon levittämistä
  • liete levitetään omassa hallinnassa ja aktiivisessa viljelykäytössä olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa
  • kirjallinen ilmoitus omien (tai omien + maks. 4 naapurin) lietteiden käsittelystä tehdään vähintään kaksi (2) viikkoa ennen käsittelyn aloittamista jätehuoltoviranomaiselle
  • ilmoituksessa on kerrottava käsittelijän yhteystiedot, tiedot kiinteistöistä joilta liete on lähtöisin, sekä peltolohkot joille hygienisoitu liete levitetään
  • lietteen käsittelyssä ja lannoituskäytössä on noudatettava lainsäädäntöä (mm. lannoitevalmistelaki, nitraattiasetus, maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista, ihmisperäisen jätevesilietteen käyttöön liittyvät viljelyrajoitukset

Ohje sakokaivolietteen kalkkistabilointiin (pdf)

Jätteen haltija voi siis luovuttaa asuinkiinteistöllään syntyneen lietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähikiinteistöllä, jos lietteen vastaanottavalla naapurilla on mahdollisuus käyttää sitä peltoviljelyksessään lannoitteena.

Jätevesilietteiden kompostointi on kielletty. Poikkeuksen muodostaa harmaiden jätevesien pien lietemäärä. Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan peseytymisestä ja tiskaamisesta muodostuvaa jätevettä, joka ei sisällä yhtään ulosteperäistä jätevettä. Kompostointi on sallittu seuraavin edellytyksin:

  • harmaiden jätevesien lietettä on vähän (alle 20 litraa per tyhjennyskerta ja alle 50 litraa/vuosi)
  • käsittelyjärjestelmään ei johdeta ulosteperäisiä jätevesiä (pienpuhdistamo/saostussäiliö on vain harmaille vesille)
  • liete on kompostoitavassa muodossa (ei nestemäistä)
  • noudatetaan pienpuhdistamon laitevalmistajan kompostointia koskevia ohjeita
  • noudatetaan kompostointia koskevia jätehuoltomääräyksiä (19 §).

Lietesäiliöiden vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteet käsiteltäisiin kiinteistöllä omatoimisesti.

Sivu arviointi ja palaute