DSC_0084 vene ja aula.jpg Stefan de Batselier
DSC_0072 aini.jpg Stefan de Batselier
DSC_0023 sotilaat.jpg Stefan de Batselier

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Hilma sijaitsee aivan Joensuun keskustassa, Carelicumissa. Museon pysyvät näyttelyt kertovat Pohjois-Karjalan ja osittain myös Laatokan Karjalan alueiden historiasta. Carelicumin ensimmäisessä kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa järjestetään vuosittain 3-5 teemanäyttelyä.

 

 

 

Aikansa kuvia ja klassikoita avattu 14.2.

Näyttelyn tiedote


Vuoden 2018 näyttelykalenteri löytyy täältä

Pulamasta punkkariin – museon juhlakirja nyt myynnissä

Pulamasta punkkariin -satavuotisjuhlakirjassa museon historiaa ja kokoelmien moninaisuutta tuodaan esille erilaisten teemojen kautta. Kirja ei ole tarina museosta, vaan se kertoo siitä, kuinka museon kokoelmat heijastavat ajan kulkua. Millainen oli Pohjois-Karjala Suomen itsenäisyyden kynnyksellä? Miten ja millaisia esineistä museon kokoelmiin kerättiin sata vuotta sitten, entä nykyään? Mitä kokoelmista löytyy, kun aiheena on metsä ja puu?

Runsaasti kuvitettuun teokseen on valittu museon valokuvakokoelmista sekä rakastettuja että ennen julkaisemattomia kuvia. Yksittäisten esineiden tarinat kuvineen tuovat tuulahduksen tavallisten joensuulaisten ja karjalaisten elämästä niin vuosikymmenien takaa kuin lähihistoriastakin.

Kirjan hinta on 25 €.

 

Päivitetty 14.02.2018
« Takaisin

Koveron alueen muinaisjäännöskanta kaksinkertaistui

« Takaisin

Koveron alueen muinaisjäännöskanta kaksinkertaistui – arkeologia on avain Pohjois-Karjalan varhaishistorian tutkimukseen

Joensuun Koveron kylässä syksyllä tehty arkeologinen inventointi on tuottanut uutta tietoa aiemmin Tuupovaaran pitäjään kuuluneen alueen historiasta. Tutkimuksen tavoitteena oli paikallistaa aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöskohteita, joita löytyi viisi uutta. Aiemmin Koverosta tunnettiin viisi kohdetta, joten kylän muinaisjäännöskanta kaksinkertaistui.

Uusista kohteista kaksi on 1600–1700-lukujen talonpaikkoja, kaksi hiilenvalmistuspaikkoja (miiluja) ja yksi viljelysmaiden raivaamiseen liittyvä kiviröykkiökohde. Lisäksi vanhastaan tunnettu, mutta virallisesti rekisteröimätön 1700–1800-lukujen tsasounanpaikka paikallistettiin ja arvioitiin muinaisjäännöskohteeksi.

Ennen tutkimusta alueelta oli tiedossa yksi kivikautinen asuinpaikka, kaksi uhrikivikohdetta, ortodoksikalmisto ja muinaislinna. Työn jälkeen kylän muinaisjäännöskantaa voi pitää poikkeuksellisen monipuolisena, sillä sieltä tunnetaan nyt huomattavan monentyyppisiä kohteita, jotka edustavat alueen asutusta kivikaudelta 1800-luvulle.

Koveron kylästä tekee poikkeuksellisen kiinnostavan alueen sen asutuksen jatkuvuus ja ikä: kyseessä on yksi Pohjois-Karjalan vanhimmista kylistä. Vuoden 1500 verokirjan mukaan kylässä oli yhdeksän taloa. Samaan aikaan (keskiajan lopulla) koko maakunnassa oli yhteensä vain muutamia satoja verotettuja taloja. Vuoden 2017 tutkimushavainnoista päätellen, kylän vanhin maanviljelysasutus on sijoittunut samalle vaaranrinteelle, jolla se on 1700- ja 1800-lukujen kartoissa – ja nykyisinkin.

Arkeologisen tutkimuksen merkitystä korostaa se, että 1700-lukua vanhemmasta asutuksesta kertovia kirjallisia lähteitä on maakunnasta niukasti, eikä 1500-lukua vanhempia kirjoitettuja lähteitä ole käytännössä lainkaan. Varhaishistoriallinen aika (n. 1300–1500 jKr.) on Pohjois-Karjalassa kovin huonosti tunnettu. Ennen tuntemattomia verokirjoja arkistoista tuskin enää löytyy, mutta arkeologisella tutkimuksella uutta aineistoa voidaan hankkia.

Syksyn 2017 tyyppistä suppeahkon alueen täsmäinventointia voi kokemusten perusteella pitää hyvänä tutkimuksen muotona. Toivottavasti vastaavaa työtä voidaan tehdä jatkossa muissakin maakunnan tutkimuksellisesti kiinnostavissa vanhoissa kylissä. Pohjois-Karjalan varhaishistoriassa on paljon selvittämättömiä kysymyksiä, esimerkiksi maanviljelysasutuksen alkuperä – onko se muuttanut keskiajalla Laatokan Karjalasta vai onko paikalla asunut väkeä jo rautakaudella?

Inventointihankkeen teki ajankohtaiseksi aiempien arkeologisten inventointien osittainen vanhentuminen, erityisesti uusien metallinilmaisinhavaintojen vuoksi. Koveron kohdalla tällainen tekijä oli Linnankukkulan muinaislinnan löytyminen keväällä 2016.

Vuoden 2017 hankkeen taustaorganisaatio oli Pohjois-Karjalan museo. Tutkimuksen mahdollisti Joensuun kaupungin myöntämä maaseudun kehittämisraha. Hankkeen maastotyöt teki arkeologi Ville Laakso Maanala Oy:stä viiden päivän aikana lokakuussa 2017.

Koverossa on potentiaalia jatkotutkimukselle, sillä nyt tiedetään, mihin kohtiin kannattaisi pureutua tarkemmin etsittäessä esimerkiksi alueen maanviljelyasutuksen kaikkein vanhinta vaihetta. Ei ole lainkaan mahdotonta, että kylän nykyinen asutus juontuu jo rautakaudelta, siis noin tuhannen vuoden takaa.

Merkittävä tulevien kaivaustutkimusten kohde Koverossa olisi muinaislinna, Linnankukkula, joka ajoittuu keskiajalle, todennäköisesti 1300-luvulle. Vuoden 2017 havaintojen perusteella se on todennäköisesti kyläläisten sota-aikojen pako- ja suojapaikka. Paikka on tieteellisen kiinnostavuutensa, suuren maakunnallisen merkityksensä sekä kompaktin kokonsa vuoksi erittäin otollinen kohde tarkemmille kaivaustutkimuksille. Muinaislinnoja tunnetaan koko maakunnasta vain kaksi tai kolme.

Lisätietoja:

Arkeologi, FT Ville Laakso (tutkimuksen tekijä): laakso@maanala.fi puh. 050 5556312

Museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen: tarja.raninen-siiskonen@joensuu.fi puh. 050 405 9079

 

 

Päivitetty 10.01.2018

« Takaisin

AUKIOLOAJAT

Ma-pe 10-17
La-su 10-15
Lisätiedot ja poikkeukset

 

YHTEYSTIEDOT

Opastukset ja museovierailut:

pohjoiskarjalanmuseo@joensuu.fi

Puh. 050 520 2762

ma-pe klo 9-15.

Lahjoituksiin ja kuvakokoelmiin liittyvät tiedustelut:

Amanuenssi Erkki Matikainen

puh. 050 341 9503

Henkilöstön yhteystiedot

 

Mitäs tykkäsit?

Auta meitä palvelemaan paremmin. Anna kommenttisi sivuston toimivuudesta!

Haluaisitko antaa myös kirjallista palautetta?

Kyllä vain! Ei tällä kertaa.

Kiitoksia palautteestasi!